IPP 130 vuotta -minihistoriikki

29.07.2022

Telefoonin kulku Amerikasta Eurooppaan ja Tampereelta Ikaalisiin

Amerikkalaisen professorin Alexander Graham Bellin versio puhelimesta sai patentin vuonna 1876, jonka jälkeen uusi keksintö levisi ensin Yhdysvaltoihin ja siitä nopeasti Eurooppaan. Ensimmäinen puhelinyhteys Suomessa rakennettiin vuonna 1877. Tampereella telefoonista telefooniin soitettiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 1878. Telefoonilaitoksia alettiin perustaa ympäri Suomea vuonna 1882. Hieman ennen Helsinkiä puhelinlaitoksen saivat kuntoon sekä Turku että Tampere. Ikaalinen pääsi Tampereen langoille kymmenen vuotta myöhemmin.

Lounais-Suomen puhelinverkostoa v. 1895 Frederik Rosbergin laatiman kartan mukaan. Ikaalinen kartan ylälaidassa pohjoisimpana keskuksena Tampereelta.

Ikaalisten Telefoonin perustaminen ja nimimuutos Ikaalisten-Parkanon Puhelinosakeyhtiöön

Ikaalisten kauppala perustettiin Ikaalisten pitäjän keskelle vuonna 1858. Se oli maamme vanhin kauppala ja samalla Suomen ainoa epäitsenäinen kauppala. Vuonna 1892 Ikaalisissa oli asukkaita 10 000 ja kauppalalaisia oli hieman yli 100. Koska kauppala ei ollut kasvanut toivotulla tavalla, kauppalan päättäjät alkoivat parantaa yhteyksiä muuhun maailmaan. Tampere-Pori-radan valmistuttua, höyrylaiva kuljetti ihmisiä ja tavaroita Kyröskoskelta Siuron asemalle. Liikenneyhteyksien parantamissuunnitelmiin kuului myös puhelinlaitoksen perustaminen.

Parkanon puhelinliikenteen alkuvaiheista ei ole säilynyt kirjallista tietoa. Ensimmäinen maininta yhteydenotosta Ikaalisten Telefooni Oy:hyn on maaliskuulta 1897. Ilmeisesti näihin aikoihin – tai hieman ennen – oli ryhdytty perustamaan Parkanon Telefooniyhtiötä. 1898 parkanolaisille annettiin lupa yhdistää lankansa Ikaalisten sentraaliin. Myös jämijärveläiset anoivat yhden langan liitäntää Ikaalisten sentraaliin vuonna 1911. Vuoden 1913 alkupuolella ruvettiin paikkakunnalle puuhaamaan Ikaalisten kauppalan ja maalaiskunnan, Parkanon ja Jämijärven käsittävää telefooniyhtiötä.

Ikaalisten, Parkanon ja Jämijärven Telefooni Osakeyhtiö toimi vuosina 1913–1928. Helmikuun 27. päivänä 1927 pidetyssä yhtiökokouksessa jämijärveläiset puhelimen omistajat ilmoittivat, että ovat muodostaneet oman yhtymän ja haluavat erota yhtiöstä. Lopullinen sopimus saatiin valmiiksi syyskuussa 1928. Kun jämijärveläiset lähtivät omille teilleen, nimeä Ikaalisten-Parkanon Puhelinosakeyhtiö ruvettiin käyttämään pian sen jälkeen eli kesäkuussa 1928.

 

Puhelinpylväät ja kaapelointi

Ensimmäisiä linjoja rakennettiin Ikaalisista Kyröskoskelle ja siitä edelleen Tampereelle vuosina 1892–1893. Loppuvuodesta 1892 ilmestyi Ikaalisten maisemaan ensimmäinen pylväsrivi välillä Ikaalinen-Kyröskoski. Keskusten väliset johdot, että tilaajajohdot olivat aluksi yksilankaisia avojohtoja. Kaksijohtoisuudesta ruvettiin puhumaan 1920-luvun puolivälissä. Kaikki päälinjat oli saatettu kaksijohtoiseksi vuoden 1928 aikana. Vielä vuonna 1950 tilaajajohtoja oli yhteensä 1150 km yksilankaisena. Yksilinjaiset linjat jäivät historiaan vasta vuonna 1959.

Puhelimien yleistyessä alkoi varsinkin taajamissa olla samoissa pylväissä jopa kymmeniä lankoja. Ensimmäiset maakaapelit upotettiin IPP Oy:n verkkoon vuonna 1933. Omia vesikaapeleita upotettiin järvien pohjaan 1950-luvulla. Johtopareja on yhteensä maahan asennettuna ainakin yhden kerran maapallon ympäri.

Rosa Leppänen yhdistää puhelua Kilvakkalan keskuksessa tammikuussa 1940. Kuvan om. Elsa Kujansuu.

Puheyhteyksien tekniikan kehittyminen – automaattinen puheensiirto ja linkkitekniikka

Suunnittelu automaatioon siirtymiseksi aloitettiin IPP Oy:ssä huhtikuussa 1950. Automatisointi tiesi ainakin 35 miljoonan investointeja. Lainat järjestyivät vuonna 1954 kun Ikaalisten ja Parkanon kunnat menivät niistä takuuseen vuoden 1955 helmikuussa. IPP Oy:n toimialueen siirtyessä automaattiliikenteeseen myös kaukoliikenne saatiin automaattiseksi vuonna 1964. 50-luvulla puhelinliikenteen vilkastuessa ja lisäyhteyksien suuren tarpeen vuoksi, apuun otettiin kantoaaltolaitteet.

Vuosi 1973 oli IPP Oy:n puheensiirtojärjestelmän kehityksessä suuri harppaus eteenpäin. Silloin saatiin linkkiyhteys Parkanon ja Ikaalisten välille. Kyseinen linkkiyhteys mahdollisti 300 kanavaa. Myös yhteyksien laatu parani oleellisesti, kuuluvuus selveni ja häiriöt vähenivät. Linkeissä, jotka poistettiin käytöstä vasta 1990, ei 17 vuoden aikana ollut kuin puolenkymmentä vikaa. Se oli varsin luotettavaa tekniikkaa.

Kovesjoen linkkimasto vuodelta 1988.

Digitaalitekniikkaan siirtyminen

1970 ja 1980-luvuilta asti yhtiö varautui digitaalisiirtoon yhteyksien teknisissä toteutuksissa. Digitaalitekniikassa puhe muutetaan sähköiseen bittimuotoon eli ykkösiksi ja nolliksi. Kun tieto on kulkenut tässä muodossa vastaanottopäähän, se muutetaan takaisin puheeksi. Digitaalitekniikkaa tukevat linkkijärjestelmät ja keskuslaitteet hankittiin 80-luvun alkupuolella. Vuoden 1992 tammikuuhun mennessä digitalisointiaste oli noin 80 % kun koko valtakunnassa puhelinyhtiöiden alueella se oli noin 46 %. Täysdigitalisointi saavutettiin vuonna 1996.

30 vuotta sitten, vuonna 1992 IPP Oy:llä oli 21 puhelinkioskia ja 67 yleisöpuhelinta.

Puhelinlinjoja pitkin internetiin

Vuotta 1997 voidaan pitää vuonna, jolloin internet löi läpi – kotitalouksiin alettiin kasvavissa määrin hankkia tietokoneita ja modeemeja nettiyhteyttä varten (Lähde: Yle). ADSL-laajakaistaverkon rakentaminen aloitettiin IPP:n toimesta vuonna 2000 ja seuraavana vuonna sitä alettiin tarjoamaan asiakkaille. Puhelinlinjaa pitkin toteutettu ADSL on palvelu, jolla asiakkaalle tarjottiin kiinteähintainen, jatkuvasti auki oleva yhteys internetiin. Yhteysnopeudet olivat 256 kbit/s – 8 Mbit/s, nykyään ne ovat kasvaneet 24 Mbit/s. Kuparikaapelissa toimiva internet on edelleen käytössä vielä muutamilla IPP:n alueilla.

Valokuituun siirtyminen

IPP:n toimesta ensimmäinen valokuitu asennettiin Ikaalisten ja Hämeenkyrön välille vuonna 1992. Nykyään jopa 1000 Mb/s nopeuteen taipuva valokuitu on kehitetty nimenomaan internetin käyttöä varten. Perinteiset kuparikaapeliin kytketyt lankapuhelimet ovat pikkuhiljaa korvaantuneet uusilla laitteilla, mutta valokuituun voi halutessaan saada "nettipuhelimen". Valokuidun kautta toimivaan, kotitalouksiin asennettavan internet-päätelaitteen WiFiin voi kytkeä älypuhelimen, tietokoneen, älytelevision ja paljon muita laitteita. Valokuitutekniikan on ennustettu kestävän vähintään 50 vuotta.

Tietoliikennetekniikka on kehittynyt yrityksen alkuajoista valtavasti. Eivät tainneet 130-vuotta sitten Ikaalisten Telefoonin perustajat arvata, että lähes jokaisella suomalaisella tulee olemaan mahdollisuus puhua laadukas videopuhelu toisella puolella maailmaa olevan kanssa yli sata vuotta myöhemmin. Mitenköhän otamme toisiimme yhteyttä sadan vuoden päästä?

Valokuitu.